Ukkosen innoittamaa pohdintaa luontosuhteesta

Olemme halunneet kannustaa tapahtumallamme kaikkia pohtimaan luontosuhdettaan runon tai kuvan muodossa. Sitä tulee pohdittua itsekin…

Tämä maanantai oli hyvä päivä ihastella luonnon voimaa. Kolmen, neljän aikoihin keskustassa alkoi sataa ja ukkostaa. Ukkoskuuroja tuli ja meni seitsemään, kahdeksaan asti. Kastuin täydellisesti matkalla kotiin. 

Jäin taas miettimään asetelmaa hyvästä ja pahasta säästä, kun kaduilla oli vettä pieniksi tulviksi asti. Luonnolla on parantava vaikutus, siihen on Suomen Akatemian tutkimus päätynyt. Ja luonnonvaraiset ympäristöt ja metsät ovat tutkitusti elvyttävämpiä kuin rakennetut viheralueet. Jokainen luonnossa liikkunut lienee havainnut luonnon hyvää tekevän vaikutuksen itsekin.

Vaasassa kuitenkin kasitien ja Konepajankadun varressa luonto saa tehdä tilaa uusille kerrostaloille.

Sateen rummuttaessa tuoretta asfalttia Kauppapuistikolla pohdin, mitä ongelmia sade aiheuttaakaan ihmisille, jotka eivät muista, että vettä voi tulla taivaan täydeltä. Aivan kuten talvi yllättää autoilijat, sade tuntuu yllättävän kaupunkilaisen.

Harva liikkui kaupungilla iloissaan sateesta nauttien, vaan pikemminkin siitä kärsien, sitä kiroten ja ennen kaikkea yrittäen selviytyä mahdollisimman nopeasti sisätiloihin tai edes sateensuojaan, jotta sade menisi pois ja voisi taas unohtaa suuremman ympäristön betonikehään kääriytyen.

Itse ihastelin myrskyä turvallisesti parvekkeelta käsin. Tämä on toki ymmärrettävää ukkosilmalla, myrsky on vaarallista ja kastuminen voi johtaa sairastumiseen. Mutta minua mietityttää, miten saavuttaisimme luonnon kanssa suhteen, joka olisi terve. Terveessä suhteessa toinen ei yritä alistaa, ei vähättele ja ennen kaikkea näkee toisen tämän kaikessa majesteettisuudessa. Sellaisessa suhteessa ei yllätytä huomaamaan toisen voimia vasta tämän laittaessa puita pinoon Raippaluodossa.

Pohjalainen on tämän päiväistä myrskyä luonnehtiessaan sanonut muun muassa ukkosen pistäneen Pohjanmaan polvilleen. Råstintiellä Mustasaaressa talo paloi pahoin ja myrskystä aiheutui kymmeniä muitakin hälytyksiä pelastuslaitokselle. Ympärillämme on muutakin kuin suloisia siilejä ja pörröisiä oravia. Vaikka ihminen yrittäisikin paeta luontoa betonilähiöihimme ja tornitaloihimme. Vaikka luontosuhde rajoittuisi hypermarketin tuoreosaston arvosteluun ja kissameemien selailuun, taivas voi revetä yllä, salamat voivat lyödä tulta. Ja se on myös tarpeen, se on osa kotiamme, planeettaamme.

Ukkonen ja sen aiheuttamat tuhot yllättävät ja puhututtavat, koska ainakin tämänpäiväinen myräkkä oli voimakkuudessaan poikkeuksellinen. Mutta onko päähuomiomme edelleen ennen kaikkea materiaalisissa tuhoissa ja mietimmekö edelleenkään pidemmällä tähtäimellä sitä, millaisia poikkeuksellisia sääilmiöitä ilmastonmuutos tuo mahdollisesti tullessaan? 

Edellä mainitun pohtiminen vaatisi jo oman kirjoituksensa. Joten todettakoon vain loppuun, että onneksi Vaasassa on vielä nähtävissä ja koettavissa upeita luontokohteita, joista toivomme kovasti myös kuvia luontorunotapahtumaa edeltävään Minun luontoni –näyttelyyn. Kenties joku uskaltautui myös tänään luontoon kuvailemaan ukonilmaa.

Jussi

Ursäkta, det här är bara på finska, men vi söker för en ny översättare.